- - - - - - - - - -
- - - - - - - - - -
Sukupuolta vaikea "vaihtaa"
27.03.2002
Kanadalaisesta Bruce Reimeristä
ryhdyttiin tekemään tyttöä 18 kuukauden ikäisenä, kun hänen peniksensä oli
aiemmin tuhoutunut ympärileikkauksessa. Kivekset poistettiin ja myöhemmin hän
alkoi saada hormonihoitoa.
Reimer kasvatettiin tyttönä, mutta hän tunsi,
että jokin oli pahasti vialla. Muut lapset kiusasivat häntä poikamaisuudesta ja
hän kärsi vakavista masennuksista, kerrotaan uutistoimisto Reutersin
helmikuisessa jutussa.
Nuoruusiässä hänen sukupuolensa palautettiin
pojaksi. Reimer, joka nykyisin käyttää etunimeä David, kertoo tarinansa
äskettäin ilmestyneessä kirjassa As Nature Made Him: The Boy Who Was Raised As a
Girl.
Sukupuolenvaihdos tehtiin Johns Hopkinsin yliopistossa toimineen
psykologin John Moneyn neuvosta. Money juhli vuonna 1972 tapausta lääketieteen
voittona. Vastaavia leikkauksia tehtiin sittemmin ympäri maailmaa
vastasyntyneille pojille, joilla oli pahasti alikehittynyt tai vaurioitunut
penis. Vasta 1990-luvulla todettiin, että Reimerin tapauksessa oli menty
metsään.
Professori Jaakko Perheentupa toi Moneyn opit aikanaan Suomeen.
Hänen mukaansa Reimerin tapausta pidettiin keskeisimpänä osoituksena siitä,
ettei sukupuolinen identiteetti ole perimästä kiinni.
Suomessakin tehtiin
muutamia vastaavia leikkauksia. Moneyn oppien kaaduttua käytäntö muuttui: Vaikka
lähtökohta on huono pojan rakenteiden kannalta, ei sukupuolenvaihtoja ole
tehty.
- Leikatuista jollakin on mennyt hyvin, jollakin heikommin. On
vaikea sanoa, olisiko jonkun elämänlaatu ollut poikana parempi. Siitäkin
vaihtoehdosta minulla on huonoja kokemuksia. Noilla eväillä jonkinasteiset
ongelmat ovat väistämättömiä, Perheentupa sanoo.
(Alkuperäinen artikkeli
englanniksi)
Mikko Puttonen
Yliopistolehti 6/2000
- - - - - - - - - -
Lakiesitysten vaikutukset jäävät tutkimatta
27.06.2000
Ministeriöt eivät ota huomioon
valmistelemiensa lakiesitysten vaikutuksia tarpeeksi hyvin. Hallituksen
esityksistä joka kolmannessa ei arvioida lainkaan sitä, miten ehdotus
vaikuttaa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta käy ilmi,
että lakiesitysten vaikutus tavallisiin ihmisiin unohtuu usein. 85 prosentissa
esityksistä ei kerrota lainkaan, miten esitys vaikuttaa kotitalouksiin.
Vaikutukset elinkeinoelämään jäivät pohtimatta 75 prosentissa esityksistä. -Jos
lakiesityksistä vain 15 prosentissa kerrotaan lain vaikutuksista kotitalouteen,
niin silloin ollaan vikalinjoilla, tutkimuksen johtaja Jyrki Tala toteaa. 60
prosentissa esityksistä pohdittiin vaikutuksia julkiseen talouteen. Sen sijaan
ympäristövaikutuksia arvioitiin vain joka kymmenessä esityksessä.
Talan
mukaan huolta onkin aiheuttanut se, että ympäristövaikutukset jäävät usein
sivuun hankkeissa, joiden päätarkoitus ei ole esimerkiksi
ympäristösuojelullinen, vaan ne ovat sivuvaikutuksia, kuten liikenteessä,
energiankäytössä tai rakentamisessa.
Tilanne ennallaan
Tilanne on
säilynyt suurin piirtein ennallaan vuodesta 1994, jolloin Oikeuspoliittinen
tutkimuslaitos selvitti, miten hallituksen esityksissä oli ennakoitu
vaikutuksia. Vain elinkeinoelämään liittyviä vaikutuksia pohdittiin aiempaa
enemmän. -Tulokset ovat kummassakin tutkimuksissa samansuuntaiset eli
vaikutuksista annetaan aika niukasti ja osittain pinnallisestikin tietoa, Tala
toteaa. Tutkimuksen perusteella näyttää myös siltä, että lukuisat viime vuosien
lainvalmistelun kehittämistoimet eivät ole nostaneet lainvalmistelun laatua
merkittävästi. Sen sijaan säädösteknisiä puutteita on aiempaa vähemmän.
-Valtioneuvosto on 1990-luvun jälkipuoliskolla antanut ohjeita ja
periaatekannanottoja siitä, että vaikutuksista on kerrottava monipuolisemmin ja
laajemmin. Tämäntyyppistä kritiikkiä on esitetty lähes kaikissa Länsi-Euroopan
maissa, Tala toteaa. Puutteille kolme mahdollista syytä
Tala näkee
lainvalmistelun puutteille kolme mahdollista syytä. Vaikutukset jäävät osaksi
todellakin selvittämättä, toiseksi vaikutuksia on niin vaikea ennakoida, että
varovaisuuden takia niitä pohditaan niukasti.
-Hyvä on pitää mielessä myös
se, että lähes kaikki vähänkään merkittävät lait vaikuttavat myönteisen tavan
lisäksi myös kielteisesti. Näitä kielteisiä vaikutuksia ei mielellään tuoda
esille, Tala kuvailee. Talan mielestä lainvalmistelun korjaantuminen edellyttää
sitä, että sekä poliittinen johto että korkein virkamiesjohto vaatisivat aiempaa
parempaa laatua.
Lainvalmistelijoiden mielestä taas heillä on liian vähän
aikaa hankkia selvityksiä ja tietoja, mitä tarvitaan tai tietoa ei ole
saatavilla. Poliitikot myös usein kiirehtivät lainvalmistelua.
Joka
kymmenes esitys epäselvä
Tutkimus perustuu vuoden 1998 loppupuolen
hallituksen esitysten ja eduskunnan valiokuntamietintöjen analyysiin sekä
valiokuntaneuvoksille tehtyyn kyselyyn näiden esitysten laadusta.
Valiokuntaneuvosten mielestä suurin osa esityksistä oli selkeitä ja hallittavia,
epäselviä oli joka kymmenes esitys. Lakiteknisiä puutteita löytyi useammasta
kuin joka kymmenestä prosentista esityksiä. Uutta tutkimuksessa oli Talan mukaan
se, että valiokuntaneuvokset näkivät 40 prosenttia esityksistä ongelmallisiksi
juuri lain vaikutusten takia.
Lakiehdotusten perusteluista löytyi
parantamisen varaa. Joka seitsemännessä perustelussa annettiin liian vähän
tietoa tai sen kohdetta oli vaikea hahmottaa.
Suurimmassa osassa esityksiä
oli esitelty voimassaolevaa lainsäädäntöä. Sen sijaan yhteiskunnallista
tilannetta tai viranomaisten tai tuomioistuinten soveltamiskäytäntöjä oli
selostettu vain puolessa esityksistä. Kansainvälinen tilanne oli esillä vielä
huonommin, sitä käsiteltiin vain joka kolmannessa
esityksessä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisun
"Lainvalmistelun laatu ja eduskunnan valiokuntatyö" ovat tehneet Kaijus Ervasti,
Jyrki Tala ja Elina Castren.
(STT)
- - - - - - - - - -
Naismatkustajaa ahdisteltiin - lentoyhtiö
tuomittiin
13.06.2000
Yhdysvaltain liittovaltion
hovioikeus päätti vastoin alemman oikeusasteen päätöstä, että naismatkustaja voi
haastaa lentoyhtiön oikeuteen toisen matkustajan ahdisteltua häntä.
Naismatkustaja joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Korean Air Linesin
lennolla, ahtaassa turistiluokassa elokuussa 1997.
Oikeudessa kyettiin
osoittamaan, että naista ahdistellut mies, Kwang-Yong Park, avasi nukkuvan
uhrinsa housut ja työnsi kätensä hänen alushousuihinsa ilman, että lentoemännät
kiinnittivät tapahtuneeseen mitään huomiota. Herättyään neiti Brandi Wallace
läimäytti ahdistelijaa ja harppasi toisen matkustajan yli käytävälle. Lennon
päätyttyä Wallace teki ahdistelijasta poliisi-ilmoituksen sekä haastoi
seuraavana vuonna lentoyhtiön oikeuteen.
- - - - - - - - - -
Ohjeita kansainväliseen tapakulttuuriin
Vieraiden maiden tavat vaikuttavat meistä
joskus oudoilta. Tosin myös meidän tapamme mennä alasti saunaan voi
amerikkalaisista vieraistamme olla hämmentävää. Erikoisilla tavoilla on aina
juurensa historiassa, uskonnossa tai kansankulttuurissa. Vieraan ei välttämättä
edellytetä noudattavan maan tapoja. Niiden ymmärtäminen on kuitenkin hyväksi.
Kanssakäyminen vaatii suvaitsevaisuutta ja toisten tapojen
kunnioittamista.
Vieraiden kulttuurien oudot tavat ovat aina herättäneet
kiinnostusta. Marco Polo kirjasi 1200-luvun tutkimusmatkoillaan eri kansojen
tapoja. Ensimmäisen varsinaisen käytösoppaan julkaisi kuitenkin Erasmus
Rotterdamilainen 1500-luvulla. Laajasti levinnyt De civiltate morum puerilium
-teos sisälsi ohjeita muun muassa niistämisestä, syljeskelemisestä ja pöydän
kattamisesta. Ohjeita kansainväliseen kanssakäymiseen tarvitaan myös meidän
päivinämme - yhdentyvästä Euroopasta huolimatta, jotta osaisimme toimia oikein
paitsi meillä - myös muualla.
Nimi oikein
Jo pelkästään ulkomaalaisten
liiketuttavien nimet saattavat aiheuttaa hankaluuksia. Nimestä ei ehkä etukäteen
pysty päättelemään, onko kyseessä mies vai nainen. Entä onko islantilaisten
entisen presidentin Vigdis Finnbogadottirin (suomeksi oikeastaan Vigdis
Finnbogantytär) korrekti puhuttelu rouva Finnbogadottir vai Vigdis-rouva?
Islantilainen toimii etunimien mukaan, jopa puhelinluettelo aakkostetaan
etunimillä. Niinpä Suomen pääministerikin esitetään lehdessä nimellä
pääministeri Paavo.
Entä kumpaa sukunimeä käytetään espanjalaisesta herra
Alberto Lopez Salinaksesta, jossa ensimmäinen sukunimi Lopez viittaa isän sukuun
ja toinen äidin sukuun? Alberto voi käyttää kumpaakin sukunimeä tai jättää
äitinsä nimen pois. Vastaavia erikoisia nimitapoja löytyy myös muista
kulttuureista.
Frau vai Fräulein?
Saksalaiset ovat hyvin tarkkoja
titteleistään ja sukunimeen saatetaan liittää parikin määrettä tyyliin herra
johtaja tai rouva professori. Olennaisinta on kuitenkin tietää, mitä nimeä ja
titteliä henkilö itse haluaa itsestään käytettävän.
Monissa kulttuureissa
neiti-titteli on jäämässä kokonaan pois. Niinpä saksalaiset naiset käyttävät
Frau-titteliä ja amerikkalaiset ms-nimikettä riippumatta siitä, mikä heidän
siviilisäätynsä on. Nimen ääntämistä ja kirjoitusasua voi tietenkin tiedustella
myös henkilöltä itseltään. Todennäköisesti hänkin haluaa tietää, miten
eksoottinen, suomalainen nimi lausutaan.
Sinutella vai
teititellä?
Myös teitittely kuuluu moniin kulttuureihin itsestään selvästi.
Germaanisissa ja romaanisissa kulttuureissa sinuttelu on epäkohteliasta ja
sopimatonta, ellei siitä ole erikseen sovittu. Sinuttelu kuuluu vain
perhepiiriin. Englannissa kohteliasta puhetapaa ilmaistaan mr and ms
-titteleillä tai puhuttelemalla vaikkapa opettajaa sir- ja ma am
-nimikkeellä.
Konservatiivinen pukeutuminen on
turvallista
Oikeanlaisen asun valitseminen saattaa myös aiheuttaa paljon
päänvaivaa ulkomailla. Kaikkialla maailmassa liikemiesten pukeutumiskulttuuri on
kuitenkin hyvin konservatiivista. Niinpä tumma kokopuku käy yleensä kaikkialla.
Varmuuden vuoksi on hyvä omistaa myös pukuun kuuluvat liivit.
Kengät ja
sukat ovat niin ikään tummia. Meillä suhteellisen tavalliset miesten vaaleat
kesäkengät voivat joissakin kulttuureissa sisältää aivan toisenlaisia sanattomia
viestejä henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta.
Hameen pituudella on
merkitystä
Naisten liikepukeutuminen noudattaa samaa linjaa kuin miesten.
Jakkupuku on yleensä turvallinen vaihtoehto kaikkialla. Tosin jakun yhdistäminen
housuihin voi olla väärä valinta maassa, jossa naisen edellytetään
liikemaailmassa sonnustautuvan aina hameeseen.
Hameen pituuteen pitää
kiinnittää huomiota. Liian lyhyt hame voi tärkeässä neuvottelussa vähentää
uskottavuutta. Pukeutumisohjeita voi kuitenkin aina tiedustella myös etukäteen.
Parempi niin kuin totaalinen väärinpukeutuminen, joka aiheuttaa erittäin
kiusallisen tilanteen molemmille osapuolille.
Muiden esimerkki opastaa
ruokapöydässä
Ruokapöydässä kannattaa vaivihkaa seurata, miten muut toimivat.
Syödäänkö sammakonreidet sormin ja leipä haarukalla ja veitsellä vai pieni pala
kerrallaan murrettuna? Amerikkalainen ei välttämättä juurikaan käytä veistä
aterialla ja italialainen ei taas missään tapauksessa pilko spagettejaan
pienemmiksi pätkiksi.
Kaukoidässä on kohteliasta aloittaa puikoilla, vaikka
vieraalle katettaisiinkin myös veitsi ja haarukka. Hollannissa taas emäntä
saattaa ottaa ruokaa ensimmäisenä osoittaakseen, että se on syömäkelpoista.
Yhteisiä maljankohottamisia ei saa missään kulttuurissa laiminlyödä.
Säästä vai liikeasioista?
Pöytäkeskustelun aiheet vaihtelevat eri
maissa. Joissakin maissa ei illalla enää sovi palata päivän bisneksiin, muualla
se taas voi olla aivan korrektia. Perinteinen neuvo on pitäytyä säässä ja
urheilussa ja välttää uskontoa ja politiikkaa. Ilmojen pitelemisestä ei
kuitenkaan välttämättä riitä aihetta kovin pitkiin keskusteluihin.
Päivän
sanomalehdestä voi löytyä hyviä keskusteluaiheita. Musiikki ja taide ovat myös
yleensä aika turvallisia. Myös harrastukset ja vapaa-aika voivat olla
turvallisia, kunhan ei arabilta tiedustele vaimon ja tytärten vointia.
Lahjoja ja kukkaiskieltä
Joissakin tilanteissa ulkomaalaista isäntää
haluaisi muistaa pienellä lahjalla. Hyvä vaihtoehto on varata mukaan joitakin
suomalaisia, pieniä lahjaesineitä tai liikelahjoja. Saajalleen ne ovat usein
hyvin eksoottisia ja antaja säästyy Made in China - kömmähdyksiltä.
Kukkien
antaminen on myös hyvä tapa huomioida vastapuoli etenkin silloin, kun menee
vierailulle toisen kotiin. Kukkien laatuun ja väriin pitää kuitenkin kiinnittää
erityistä huomiota. Kukkaiskieli eroaa maasta toiseen.
Esimerkiksi Ranskassa
krysanteemit ja neilikat ovat hautajaiskukkia ja Saksassa liian punaiset ruusut
osoittavat syvempää tunnetta kuin ystävällisyyttä ja kiitollisuutta.
Latinalaisessa Amerikassa taas punaisilla kukilla viitataan vereen ja kuolemaan,
mutta siniset ja valkoiset kukat ovat sopivia. Kiinassa ne taas symboloivat
onnettomuutta ja arabille ne edustavat Israelin värejä. Japanissa kukkien
asettelu ja pakkaus ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin itse kukat.
Teksti:
Leena Itkonen
Lisätietoja esim. Reima T. A. Luodon kirjasta Kansainvälinen
etikettikirja
- - - - - - - - - -
Suomelle tuomio ihmisoikeusrikkomuksesta
28.06.2000
Suomen valtio on saanut tuomion
ihmisoikeusrikkomuksesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös koskee
miestä, jonka tapaamisoikeutta tyttärensä kanssa ei ole toteutettu
asianmukaisesti.
Strasbourgissa istuvan tuomioistuimen päätöksen mukaan
kohtuullinen aika ylittyi, kun tapaamisoikeutta koskevan ratkaisun tekemiseen ja
toimeenpanoon kului kaikkiaan viisi vuotta ja viisi kuukautta. Lapsen äiti ei
olisi antanut isän tavata tytärtään.
Oikeus myönsi hakijalle korvausta 20
000 markkaa ja lisäksi 10 000 markkaa oikeudenkäyntikuluihin.
(STT)
- - - - - - - - - -